Pienin askelin kohti parempaa monialaista ja moniammatillista yhteistyötä

Olemme päässeet Lahdessa tämän syksyn aikana mukaan kahteen erilaiseen verkostoyhteistyöhön. Toinen liittyen psykiatrian kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toinen sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Lastensuojelussa on huutava tarve eri toimijoiden yhteistyölle, onhan meidän toiminnan keskiössä lapsi ja perhe, joille jokainen palvelua tarjoaa. On lapsen ja perheen edunmukaista, että verkostossa työskentelevät jakavat näkemyksiään ja tukevat toinen toisiaan. Asiakkaan näkökulmasta ammattilaisten yhteistyö vähentää tiedon sirpaleisuutta, työn päällekkäisyyttä ja tavoitteiden asettamisessa tulee huomioiduksi paremmin asiakkaan erilaiset tarpeet. Moniammatillisen työn kautta eri toimijoiden tiedot ja taidot yhdistyvät ja työntekijät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen. Asiakkaan ääni tulisi kuulua kaiken keskiössä.

Alva-Koti Kivirannan ja Alva Erityisyksikkö Eskon vastaavat ohjaajat osallistuivat 16.11.2023 paikallisten lastensuojelun sijaishuollon toimijoiden ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian poliklinikan ja Akuutti24:n psykiatrisen osaamisyksikön yhteistyötapaaminen ”kahvipaussiin”. Tapaamisessa toimijoilla oli mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja tuoda näkemyksiä yhteiseen pöytään kunkin omasta arjesta ja päivittäiseltä työkentältä lasten- ja nuorten parissa.

Alva-Koti Kivirannan vastaava ohjaaja Sini-Maaria Kuusela kertoi tapaamisesta ja sen tavoitteista: ”Kahvipaussi -tapaaminen järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on rakentaa yhteinen kanava yhteistyölle ja aktiiviselle vuoropuhelulle eri toimijoiden välillä. Alkuvaiheessa tavoitteena on tavata tiiviimmin kahden kuukauden välein yhteistyön saattamiseksi käyntiin ja jatkossa on tarkoitus, että kokoonnutaan puolivuosittain yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan miten asiat ovat edenneet ja miten yhteistyö on toiminut.”

Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyölle on tarvetta. Useat tutkimukset osoittavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen erottuvan tilastoissa, kun seurataan paljonko kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat lapset käyttävät lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluita tai paljonko lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaista on lastensuojelun asiakkaita. Jotta psyykkisesti oireilevat lapset saavat riittävän ja tarvittavan tuen arkeen ja vältytään turhilta sijaishuoltopaikan muutoksilta, tarvitaan napakkaa ja tiivistä yhteistyötä hoitavan tahon ja sijaishuoltopaikan välillä. Turhia sijoituksia tai niiden pitkittymistä voidaan vähentää palveluverkoston toimivalla ja tehokkaalla yhteistyöllä, kun apu ja tuki kohdistuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Arjen kuntoutus tapahtuu yksiköiden arjessa, mutta sen rinnalle tarvitaan monialaista ja moniammatillista yhteistyötä sekä selkeää vastuunjakoa. Palveluverkoston rakenteellisten ongelmien ja resurssihaasteiden korjaantuminen on hidasta, mutta voimme helpottaa palvelujen yhteensovittamisen haasteita avoimen yhteistyön tekemisen kautta. Keskitytään siis niihin asioihin joihin voimme vaikuttaa.

Yhtälailla koulumaailman kanssa tarvitaan toimivia yhteistyökäytänteitä. Sujuva koulunkäynti on lasta suojaava tekijä ja lapsella tulee olla oikeus tasa-arvon toteutumiseen koulussa. Monialaisen SISUKAS-toiminnan tavoitteena on kartoittaa sijoitettujen lasten oppimisvalmiuksia ja psykososiaalista hyvinvointi sekä järjestää lapselle tukea yksilöllisiin tarpeisiin (kasvuntuki.fi). Sisukas-hanke on rantautunut tänä vuonna Lahteen ja Erityisyksikkö Eskossa on päästy jo käytännössä kokeilemaan hankkeen tuomia etuja.

SISUKAS-malli tarjoaa työkaluja alakouluikäisten sijoitettujen lasten koulunkäynnin varhaiseen tukemiseen, suojaavien tekijöiden vahvistamiseen sekä monitoimijaisen yhteistyön haasteisiin. Toiminta on kehitetty pohjoismaisena yhteistyönä ja esikuvana on ollut Ruotsiin juurtunut Skolfam®-malli. Mallille myönnettiin 2016 Hyvä käytäntö -palkinto sekä TerveSos-palkinnon 2. sija. (pesäpuu.fi.)

Käytännössä Sisukas-mallin prosessi toimii Lahdessa seuraavan mukaisesti:

• Ilmoittautuminen Sosiaalityöntekijä tai lastensuojelulaitos ilmoittaa oppilaan sähköpostitse tai puhelimitse Sisukas-tiimille. Sisukas-tiimi saa ensitiedot, yhteystiedot ja perustiedot oppilaasta.

• Alkuselvittelyt. Sisukas-tiimin erityisopettaja soittaa oppilaan omalle sosiaalityöntekijälle, vanhemmille ja edelliseen kouluun. Näin luodaan kokonaiskuva tilanteesta ja lapsen tai nuoren kouluhistoriasta. Sisukas-tiimi tilaa koulunkäyntiin liittyvät asiakirjat ja tiedot opiskelun tilanteesta. Sisukas-tiimi ilmoittaa oppilaan lähikouluun, kun riittävät selvittelyt on tehty.
• Tutustuminen. Sisukas-tiimi tapaa oppilaan ja oppilas osallistuu oman koulunkäyntinsä suunnitteluun. Kokoiskuvaa oppilaan tilanteesta tarkennetaan yhdessä. Meillä Lahdessa onkin ollut ilo toivottaa tervetulleeksi yksikköön hankkeen työntekijöitä, jotka ovat tulleet tapaamaan lasta Eskoon.
• Koulunkäynnin aloittaminen. Pidetään koulupalaveri, johon voi osallistua oppilas, opettaja, opinto-ohjaaja, omaohjaaja Eskosta, sosiaalityöntekijä ja huoltajat. Palaveriin kutsutaan tarvittaessa myös muita henkilöitä.  Koulupalaverin tavoitteena on sopia oppilaan koulukäynnistä tarkemmin. Palaverissa pohditaan opetusryhmää, koulupäivän pituutta, opiskeltavia oppiaineita ja tarvittavia tukimuotoja. Lisäksi huolehditaan hallinnollisista päätöksistä, joita opintojen järjestäminen vaati. (esim. erityisen tuen päätös, POL 18§)

Erityisyksikkö Eskon vastaava ohjaaja Roni Ylönen kertoo jo tässä vaiheessa huomanneensa Sisukas-hankkeen tuoneen helpotusta arkeen: ”Lasten koulun käynnin aloittaminen on ollut selkeää ja jouhevaa Sisukas-tiimin tuella. Parasta on, että tiimi tulee tapaamaan nuorta yksikköön ja keskustelevat nuoren kanssa kasvotusten. Etukäteen lapseen tutustuminen on madaltanut myös lapsen kynnystä osallistua koulupalaveriin, kun on ehtinyt tutustua työntekijöihin jo etukäteen. Arvostan sitä, miten hankkeessa on tuotu palvelu lapsen luokse ja aloitettu työskentely lapsilähtöisesti.”

Toivomme, että tämän kaltaiset yhteistyökäytännöt vahvistuvat ja jatkavat kehittymistään. Omalta osaltamme näemme verkostoyhteistyön arvokkaana asiakkaidemme kannalta, mutta myös omaa työtämme sujuvoittavana. Voimme oppia toinen toisiltamme ja avartaa näkökulmiamme.