Merkitys ja tavoitteet 

Matka kohti omannäköistä elämää. Oma suunta – merkityksellinen elämä.

Alva Kolmikodin henkilökunta osallistui Markus Raivion vetämään Toipumisorientaatiokoulutuksen toiseen päivään lokakuussa. Pysähdyimme jälleen tarkastelemaan ajatteluamme toipumisorientaation näkökulmasta ja etenkin sitä millaisia ovat kohtaamisemme asiakkaiden kanssa ja miten huomioimme asiakkaiden omat tavoitteet.

Koulutuspäivässä käsiteltyjen teemojen myötä on luontevaa tarkastella Alva Asumispalvelujen toipumisen polun viimeistä teemaa: matkaa kohti omannäköistä elämää. Koulutuspäivässä syvennyimme myös tämän merkitykseen.
Millaisin askelin menemme kohti tavoitteita, millaisia merkityksiä annamme tavoitteillemme? Olisiko oleellisinta kysyä asiakkaalta: mitä tämä tavoite merkitsee juuri sinulle? mitä muutos merkitsee? mitä se mahdollistaa? Polkumme teksti “Matka kohti omannäköistä elämää” korostaa henkilökohtaista suuntaa, arvoja ja itselle merkityksellisiä asioita.

Omannäköinen ja merkityksellinen elämä ei näytä kaikille samanlaiselta. Siksi on tärkeää pysähtyä kuulemaan, mikä on juuri tälle ihmiselle merkityksellistä ja millaista elämää hän itse tavoittelee. Toipumisorientaation mukaan toipumista ei tulisi myöskään nähdä vain oireiden vähenemisenä. Toipuminen on mahdollisuutta elää itselle merkityksellistä ja toiveikasta elämää sairaudesta huolimatta. Kun muutamme ajatteluamme tästä, keskeiseksi nousee ihmisen omakohtainen kokemus; hänen tavoitteensa, roolinsa ja osallisuuden kokemukset sekä mahdollisuus rakentaa itselleen mielekästä arkea ja paikkaa yhteisöissä (Nordling 2018, 1477.)

Merkityksellisen elämän rakentumiseen liittyy myös käsitys itsestämme ja suhteestamme toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

Kuka minä olen? Millaisia rooleja minulla on elämässäni?

Tarvitsemme jokainen omassa elämässämme merkityksellisiä rooleja. Asiakkaamme tarvitsevat rooleja, jotka eivät määrity vain sairauden kautta.  Toipumisen ja kuntoutumisen edetessä vahvistunutta toiveikkuutta, itseluottamusta ja vastuullisuutta on voitava soveltaa arjen tavallisissa rooleissa. Merkitykselliset roolit auttavat saamaan elämään sisältöä, liittymään osaksi erilaisia yhteisöjä ja vähentämään eristyneisyyttä. (Ragins 2002,8.)

Raginsin mukaan toipumisen ytimessä on ihmisen pyrkimys olla osallinen ympäröivässä maailmassa ja mahdollisuus elää täyttä elämää sen sijaan, että ihminen jäisi pelkästään hoidon kohteeksi (Ragins 2002,4.) Kuntouttavaa palvelua tarjoavien palveluntuottajien tärkeimpiä tehtäviä onkin tarjota asukkailleen osallisuuden kokemuksia, joissa jokainen voi vahvistaa toimijuuttaan ja kokea olevansa osa yhteisöä ja laajempaa yhteiskuntaa. Yksilötyössä työntekijän tehtävänä on vahvistaa asiakkaan kokemusta siitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja sitä koskeviin päätöksiin, mikä kasvattaa asiakkaan omistajuuden tunnetta omasta elämästään.

Raginsin (2002, 33) mukaan vakava mielenterveyden häiriö voi riistää ihmiseltä hänen aiemmat roolinsa ja paikkaansa yhteisössä. Asukkaamme tuovat keskusteluissa esille identiteettiristiriitoja ennen sairastumista vallinneen identiteetin ja sairastumisen myötä muuttuneen identiteetin välillä. Moni on joutunut luopumaan tutuista yhteisöistä, työpaikasta, harrastuksista ja joskus myös läheisistä ihmissuhteistaan. Sairastuminen on ehkä muuttanut oman elämän prioriteetteja tai asettanut sille rajoitteita. Toipumisen kannalta onkin tärkeää löytää uusia merkityksellisiä rooleja, sillä pelkkä kroonisen potilaan rooli ei tue ihmisen identiteettiä eikä osallisuutta yhteiskunnassa (Ragins 2002,33.)

Kuntoutusyksiköissä voimme tukea ihmisiä löytämään uusia merkityksellisiä rooleja, tarjota mahdollisuuksia löytää uudelleen itselleen mieleisiä asioita ja toisaalta myös tukea palaamisessa mieleiseksi koettuihin vanhoihin harrastuksiin tai muihin tekemisiin. Ammattilaisten tehtävä on tukea matkalla, ylläpitää toivoa ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin.

Koulutuspäivämme alaotsikossa kysyttiin: Mitä voimme tehdä seuraavassa kohtaamisessa hieman toisin? Ehkä tulemme siihen avoimin mielin, ilman olettamuksia ja kuuntelemme tarkemmin. Ehkä kysymme: mitä toivoisit? missä asia näkyy arjessasi? mikä jo auttaa? mitä voisimme kokeilla, millaista tukea tarvitset? Ja sovitaan yhdessä seuraavat mahdolliset askeleet.

Matka etenee yksilöllisesti – pienin askelin kohti omia unelmia.

–Nordling, E. 2018. Mitä toipumisorientaatio tarkoittaa mielenterveystyössä? Duodecim 134(14), 1476–1483. Viitattu 31.8.2026.
–Alva Kolmikoti – Toipumisorientaatiokoulutus: Kohtaamisen laatu ja toipumisorientaatio Markus Raivio. 7.10.2026.
–Ragins, M. 2002. A Road to Recovery. Teoksessa Exploring Recovery: The Collected Village Writings of Mark Ragins. Long Beach, CA: Mental Health Association in Los Angeles County