Voimavarat ja vahvuudet toipumisen tukena

Voimavarat ja vahvuudet

Toipuminen vahvistuu, kun asiakas oppii tunnistamaan omat kykynsä ja vahvuutensa. Onnistumiset lisäävät uskoa omiin mahdollisuuksiin ja avaavat uusia polkuja eteenpäin – valmius syntyy usein tekemisen kautta. Jokainen etenee omaan tahtiin, ja myös pysähtyneisyys voi olla osa toipumisen prosessia. Keskeistä on keskittyä siihen, mikä toimii: asukkaan voimavaroihin, vahvuuksiin ja ainutlaatuisuuteen. Jokainen pienikin onnistuminen vie eteenpäin ja niitä on tärkeää huomioida.

Voimavarojen näkyväksi tekeminen arjessa

Voimavarojen tunnistaminen ja vahvistuminen tapahtuvat usein luontevimmin arjen tavallisissa ympäristöissä, joissa ihmistä ei määritellä ensisijaisesti sairauden kautta (Nordling 2018, luento). Asumispalveluyksikössämme asukkaita ei erotella diagnoosien perusteella, vaan palvelut suunnitellaan yksilöllisesti toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan. Asiakkaat eivät muodosta homogeenista ryhmää, vaan jokainen on yksilö omine tarpeineen ja vahvuuksineen.

Tällaisessa ympäristössä rooliodotukset tukevat normaalia toimijuutta ja osallisuutta. Esimerkiksi asuminen tavallisessa, normaaliutta tukevassa ympäristössä lähellä palveluita ja sosiaalisia virikkeitä voi edistää toipumista (Nordling 2018, luento). Kolmikodilla tähän on hyvät edellytykset: asukkaat asuvat normaalissa asuntokannassa ja palvelut ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä. Yhteisölliset tilat sijaitsevat kävelymatkan päässä.

Yhteisöllinen toiminta, ryhmät, omaohjaajakeskustelut sekä muu arjen tekeminen tarjoavat luontevia tilanteita, joissa ohjaajat voivat havainnoida asiakkaiden toipumisen etenemistä. Merkityksellistä on myös kohdata asiakkaita heidän omassa kodissaan, jolloin työntekijä pääsee aidosti asiakkaan arjen äärelle. Kahvipöytäkeskustelut, kuulumisten vaihto esimerkiksi siivouksen lomassa sekä yhteisten juhlapyhien valmistelut luovat arkeen tilanteita, joissa asukkaan kanssa voidaan pysähtyä tarkastelemaan onnistumisia. Näiden kautta vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen tulee luontevaksi osaksi arkea.

Voimavarojen tunnistaminen ohjaavien kysymysten avulla

Toipumisorientaatiossa keskeistä on yksilön vahvuuksien ja taitojen näkyväksi tekeminen vuorovaikutuksen avulla. Nordlingin (2018, luento) mukaan ammattilainen voi tukea asiakkaan voimavarojen tunnistamista konkreettisilla, ohjaavilla kysymyksillä.

• Missä asioissa koet olevasi taitava tai osaava?
• Mitä arvostat itsessäsi?
• Mitä muut sinut tuntevat ihmiset arvostavat sinussa?
• Mitä olet oppinut itsestäsi hoidon tai kuntoutuksen aikana?

Tällaisten keskustelujen tavoitteena on vahvistaa yksilön myönteistä minäkuvaa ja tukea asiakkaan kykyään hyödyntää omia vahvuuksiaan arjessa (Nordling 2018, luento).

Voimavarojen huomioiminen arvioinnissa

Kuntoutuksen arvioinnissa on tärkeää havainnoida tavoitteiden saavuttamisen etenemistä, mutta myös tehdä muutoksen askeleet näkyviksi asiakkaalle itselleen. Kuntoutuksen tavoitteita asetettaessa on tärkeää, että asiakas osallistuu niiden määrittelyyn. Tavoitteiden tulee olla hänelle merkityksellisiä, jolloin ne tukevat paremmin myös sitoutumista kuntoutusprosessiin.

Tavoitteiden asettaminen ja niiden merkityksellisyys liittyvät läheisesti myös asiakkaan motivaatioon. Voimavarojen huomioiminen arvioinnissa kytkeytyykin tiiviisti asiakkaan motivaatioon ja sitoutumiseen kuntoutusprosessissa.

Motivaatio ja sitoutuminen kuntoutusprosessissa

Motivaatio ei yleensä synny ulkoisesta motivoinnista, vaan motivoituminen lähtee kuntoutujan omista tavoitteista ja kiinnostuksen kohteista. Kun toiminta on itselle merkityksellistä, sitoutuminen siihen vahvistuu luontevasti. Onnistumisen kokemukset lisäävät halua oppia ja kokeilla uutta, mikä tukee motivoitumisen kehittymistä (Raivio, M. 17.5.2023. Koulutus.)

Kuntoutusympäristössä onkin tärkeää tarjota mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita ja osallistua yhteisön toimintaan. Moni asukkaistamme kokee merkityksellisiksi pienet työtehtävät yhteisössä sekä yhteiset retket ja harrastukset.

Uteliaisuus voi toimia tärkeänä lähtökohtana motivoitumiselle, sillä se herättää kiinnostusta ja halua tutkia uusia asioita. Myös toimintaympäristöllä on merkittävä rooli: ympäristö voi joko tukea tai estää motivoitumisen käynnistymistä ja ylläpitämistä (Raivio, M. 17.5.2023. Koulutus.)

Toipumisorientaatio edellyttää työntekijältä avointa suhtautumista sekä valmiutta tarkastella omaa työotettaan uudesta näkökulmasta. Keskeistä on asiakkaan itsetuntemuksen tukeminen ja vahvistaminen. Lähdemme jälleen vahvistamaan tätä huhtikuussa, kun henkilöstömme kouluttautuu Markus Raivion ohjauksessa toipumisorientaatioon

---

Toipumisorientaation itsearvioinnin tueksi (Shepherd 2008)

1. Autoinko asiakasta tunnistamaan ja priorisoimaan oman toipumisensa tavoitteita (ei ammattilaisten tavoitteita)?
2. Toinko esille luottamukseni asiakkaan olemassa oleviin vahvuuksiin hänen pyrkiessään tavoitteisiinsa?
3. Annoinko sellaisia omiin tai asiakkaiden kokemuksiin liittyviä esimerkkejä, mitkä herättävät ja vahvistavat toivoa?
4. Toinko esille sen, että vaikka tulevaisuus on epävarma ja takaiskuja voi sattua, niin siitä huolimatta itsemääriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista – annoinko tukea toivon ja positiivisten odotusten ylläpitämiseksi?
5. Kannustinko asiakasta mielenterveysongelmien itsehallintaan antamalla tietoa, vahvistamalla olemassa olevia hallintastrategioita jne.?
6. Kuuntelinko asiakkaan toiveita terapeuttisten interventioiden suhteen ja osoitinko hänelle, että olin kuunnellut?
7. Ilmaisinko kunnioittavan asenteeni asiakasta kohtaan ja toinko esille haluni tasavertaiseen kumppanuuteen yhdessä työskenneltäessä?
8. Toinko esille sen, että olen valmis sitoutumaan asiakkaan auttamiseen, jotta asiakas voi saavuttaa tavoitteensa?
9. Kiinnitinkö erityistä huomiota sellaisten tavoitteiden tärkeyteen, jotka ohjaavat asiakasta perinteisestä sairaan roolista auttamaan muita?
10. Huomioinko tavoitteiden saavuttamiseksi muita kuin mielenterveyteen liittyviä oleellisia voimavaroja, kuten ystäviä, kontakteja ja organisaatioita?

---

Lähteet

Nordling, E. 10.10.2018. Esitys Toipumisorientaation perusteet. Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma.
Raivio, M. 17.5.2023. Koulutus Kolmikoti Alva Hyvinvointi, Toipuva mieli – opas toipumisorientaatioon.